LEGO rakentelun kirjoitettuja sääntöjä et löydä mistään, ne ovat enemmänkin harrastajien mukana tulleita näkemyksiä kuin tiukkoja lakeja. Tästä syystä onkin syytä puhua "kirjoittamattomat säännöistä" mielummin kuin lautakunnan asettamista pykälistä.
Useimmat "säännöistä" mitä Takomon keskusteluissa löytyvät pohjautuvat yhteen ajatukseen: LEGO rakentaminen on itsensä ilmaisemista. Jos mietitään niitä tavallisimpia kritiikin kohteita joita allekirjoittanut "parjaa" muiden teoksissa, niin huomaa melko nopeasti että useimmat niistä liittyvät teoksen idean esilletuomisesta. Kommentit kuten "Sekalaiset värit vievät teoksen katsojan huomion pois teoksen muodoista ja yksityiskohdista", "kolkko muoto joka ei sovi yhteen muun teoksen kanssa häiritsee katsojaa" ja "yksityiskohtien puute tekee teoksesta liian yksitoikkoisen eikä kiinnitä katsojan huomiota" voivat kuulostaa melko omituiselta lelun arvostelussa mutta kun näkee LEGO rakennelman kirjoitettua esseetä vastaavana, jotain viestiä kertovana kokonaisuutena, huomaa että saman tyylisiä kommentteja voidaan antaa molemmissa. Jos itse et saa selkoa vaikkapa Päätalon pitkäpiimäisistä teoksista, hän ei ole onnistunut kommunikoimaan teoksensa idea sinulle.
Essee-vertaus on siinä mielessä ontuva että LEGO rakentaminen on visuaalista ja konkreettista taidetta, jonka viestin lähettämiskeinot ovat tyystin erilaiset. Kun esseestä voidaan sanoa että lausejaon takia teksti ei solju vaan lukeminen on nykähtelevää (yläasteen äidinkieli, hyh), LEGO rakennuksesta voidaan sanoa että viiden värin käyttö suhteellisen pienellä alueella häiritsi teoksen "lukijaa" eli katsojaa. Eri materiaali, eri ongelma mutta sama lopputulos: Katsoja ei huomaa sitä viestin ydintä.
Pitkän sepostuksen kautta sitten päässään kysymykseen siitä että miksi sitten ihmiset neuvovat toisiansa esimerkiksi Gallerian puolella niin paljon ja ilmoittavat kriittisen näkemyksen teoksesta? Minun mielestä tässä on kyse kahdesta tekijästä: arvostelija avustaa teoksen tekijän kehittymistä LEGO rakentajana ja rakentava kritiikki on mainio työkalu kehittymiseen. Sinänsä voi kuulosta hassulta että pyrimme kehittämään toisiamme LEGO rakentajina vaikka koko harrastuksen "ideana" on viestien lähetys toisillemme mutta on syytä muistaa että on eri asia tehdä tietoisesti huono teos kuin tehdä vain hutaisten jokin teos. Huono teos (tässä tapauksessa puhun nyt "lapsellisen yksinkertaisesta teoksesta" jonka jokainen voisi viidessä minuutissa kyhätä) voi olla erittäin onnistunut teos jos sen viesti toimii hyvin (vaikkapa loistava rakentaja osallistuu vitsillä sillä johonkin kisaan). Huomatkaa että hutaisten tehtykin voi olla onnistunut mutta sen onnistuminen on epätodennäköisempää kuin ajatuksella kasatun.
Yllämainitut piirteet sopivat hyvin mielikuvituksellisiin teoksiin jotka eivät ota pohjaa todellisuudesta mutta hieman kääntäen ne voivat toimia myös teoksissa joiden ideana on mallintaa todellisuutta pienoismallimaisesti. Jos teoksen rakentaja haluaa rakentaa Ford Escortin ralliauton vuosimallia 1990 punaisena, niin teos, jossa on sinisiä ja keltaisia osia katossa ja etupuskurissa, ei ehkä toimi niin hyvin "idean esilletuojana". Pienoismallimaisen rakentamisen ideana voi olla myös asettaa itselle haasteen rakentaa pikkutarkka malli esikuvasta ja jos tällaisessa tapauksessa Gallerian puolelta tulisi kritiikkiä että katto näyttäisi paremmalta yhden levyn alempana, kenties kritiikin antaja ajatteli etä teoksesta tulisi vieläkin pikkutarkempi (ja "hienompi" ja paremmin ideansa esille tuova)?
Puh, tulipahan kirjoitettua, toivottavasti aivot eivät tehneet noloja virheitä pitkän kirjoituksen aikana...
PS: Toivottavasti vastasin nyt oikein, en ihan tahtonut saada viestisi kysymyksestä selkoa, Awis.